Suuria urheilukisoja Helsingissä

Suuria urheilukisoja Helsingissä

Kun ajattelemme kansainvälistä urheilua eri lajeineen, on piskuinen mutta pippurinen Suomi ollut kautta aikojen sinnikkäästi mukana kamppailemassa mitaleista, maineesta ja kunniasta tälläkin saralla. Joitakin kertoja olemme saaneet myös isännöidä suuria urheilutapahtumia. Silloin näyttämönä on yleensä ollut itseoikeutetusti maamme pääkaupunki, Helsinki; järjestelyjen kannalta Helsingillä on varmasti ollut parhaat mahdollisuudet toteuttaa kaikki tarvittavat asiat. Mitä suuria kisoja Helsingillä on sitten ollut kunnia isännöidä? Mennäänpä pienelle tutkimusretkelle urheilukisojen historiaan.

Olympialaiset

Suuri osa suomalaista tietää, että Suomessa on pidetty vuoden 1952 olympialaiset Helsingin Olympiastadionilla. Mutta kuinka moni muistaa sen, että Suomen piti isännöidä kisoja jo vuonna 1940? Kansainvälinen olympiakomitea oli alunperin myöntänyt olympiakisat Tokioon, Japaniin. Kisojen muualle siirtämistä kuitenkin ehdotettiin meneillään olevan Kiinan ja Japanin välisen sodan takia jo kaksi vuotta ennen kisoja, ja kansainvälisen painostuksen takia Tokio luopuikin isännyydestä vuoden 1938 kesällä. Nyt kisat annettiin Helsingille – ja ensimmäistä kertaa kisojen historiassa kunnia myönnettiin näin pienelle kansalle. Kisajärjestelyjä alettiin tehdä vimmattua vauhtia; tärkeimpinä alettiin jo valmiina olevan olympiastadionin lisäksi rakentaa uimastadionia, soutustadionia, velodromia ja urheilijoille Olympiakylää. Mutta, kuten tiedämme, toinen maailmansota ja myös Suomen talvisota saivat aikaan sen, että Helsingin vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin perumaan. Helsinki kuitenkin sinnikkäästi jatkoi yritystä saada olympiakisat, ilmoittautui vuoden 1952 kisojen hakijaksi – ja sai isännyyden. Valttikorttina oli se, että Helsingissä olivat melko pitkälti kaikki kilpailujen suorituspaikat valmiina, kiitos 1940 kisaisännyyteen valmistautumisen!

Juhlallisten vuoden 1952 kesäolympialaisten avajaisten vuoro olikin sitten 19. heinäkuuta. Kolea ja sateinen sää ei säikäyttänyt urheilun ystäviä: avajaisia oli paikan päällä seuraamassa yli 70 000 katsojaa! Olympiatulen saivat kunnian sytyttää juoksijasankarit Paavo Nurmi stadionille, sekä Hannes Kolehmainen stadionin torniin. Olympiavalan puolestaan vannoi mestarivoimistelija Heikki Savolainen. Kaiken kaikkiaan kisoihin osallistui melkein 5000 urheilijaa, jotka saapuivat 69 maasta, ja kisoissa kilpailtiin 17:ssä urheilulajissa. Merkittävää oli se, että ensimmäisen kerran Neuvostoliitto oli mukana olympialaisissa, ja heti voitokkaasti: paitsi että maa oli toisena mitalitaulukossa, yksi kisojen sankareista oli neuvostoliittolainen Viktor Tsukarin, joka nappasi voimistelussa peräti neljä olympiakultaa. Yleisön suosikiksi nousi myös tsekkoslovakialainen Emil Zátopek voittamalla kolme juoksukultaa; Satu-Pekasta puhuttiin Suomessa ihaillen vielä vuosien kuluttua! Vuoden 1952 olympialaisten mitalitaulukon maiden järjestys on ensimmäiseksi tullutta Yhdysvaltoja ja toiseksi tullutta Neuvostoliittoa lukuunottamatta hyvin erinäköinen kuin nykyään: kolmantena oli Unkari, neljäntenä Ruotsi, ja viidentenä Italia. Esimerkiksi Iso-Britannia, joka nykyään kahmii mitaleja urheilukisoissa, ei tuolloin sijoittunut edes 12 parhaan maan joukkoon.

Olympialaiset

Yleisurheilun MM-kisat ja jääkiekon MM-kisat

Helsingillä oli etu isännöidä myös ensimmäisiä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuja vuoden 1983 elokuussa. Näistä kisoista tuli sen vuoden suurin urheilukilpailu; ennätykselliset 153 maata osallistui kisoihin. Kisojen hauskana maskottina muistetaan Lasse-jänis, joka oli nimetty Lasse Virénin, juoksijalegendan, mukaan. Kisojen mitalitaulukon kärkimaa oli silloinen Itä-Saksa, joka jätti Neuvostoliiton ja Yhdysvallat sillä kertaa taakseen. Suomi sai kaikkia mitalivärejä yhden: Tiina Lillak voitti keihäskultaa, Arto Bryggare aitajuoksussa hopeaa 110 metrin matkalla, sekä Martti Vainio 5000 metrin juoksun pronssimitalin. Kolme kultaa saavuttanut Yhdysvaltojen Carl Lewis taas kruunattiin kisojen epäviralliseksi kuninkaaksi.

Yhtenä maailman parhaimmista jääkiekkomaista Suomi on isännöinyt myös monia suuria jääkiekkokisoja, ja näyttämönä on ollut yleensä Helsinki; tosin ensimmäiset Suomessa pidetyt jääkiekkokisat järjestettiin Tampereella vuonna 1965. Sen jälkeen on Helsinki ollut kisakaupunkina vuosina 1974 ja 1982, sekä 1991, 1997 ja 2003 yhdessä Turun ja Tampereen kanssa. Onpa Helsinki pitänyt kisat vuosina 2012 ja 2013 myös yhdessä rakkaan naapurimaamme Ruotsin pääkaupungin Tukholman kanssa. Vaikka Suomen jääkiekkomaajoukkue on kolme ikimuistoista kertaa saanut kisoista kultamitalit kaulaansa, ei se ole tapahtunut kertaakaan kotikisoissamme. Mutta kuka tietää, ehkä sekin iloinen juhla on vielä edessä!