Olympialaiset – tuo jalo urheilijoiden mittelö keskinäisestä paremmuudesta! Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin; nämä sanat kaikuivat jo muinaisella Olympos-vuorella, kun sen ajan kreikkalaiset urheilijat juoksivat, hyppivät ja heittivät ratkaistakseen kuka oikein voittaa sen kirkkaimman palkinnon. Vuosisadoiksi nämä urheilukisat jäivät unholaan, kunnes vähän yli sata vuotta sitten perinne elvytettiin, kun ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Siitä lähtien olympialaisia on pidetty tasaisesti neljän vuoden välein, vain maailmansotien katkaistessa tämän tapahtuman. Aluksi mukana oli vain muutamia lajeja, mutta lajien lisääntyessä on vuodesta 1924 lähtien järjestetty erikseen kesä- ja talviolympialaiset, ja vuoteen 1992 saakka ne olivat aina samana vuonna. Sen jälkeen rytmiä muutettiin niin, että seuraavat talvikisat pidettiin 1994, ja siitä lähtien ovat kesä- ja talvikisat vuorotelleet kahden vuoden välein.

Luonnollisesti olympialaiset ovat olleet seuratuimpia urheilutapahtumia maailmassa sen yli sadan vuoden ajan mitä ne ovat nykyaikana olleet olemassa. Nykyään olympialaiset ovat aihe, josta tietävien harrastajien kesken järjestetään myös vaikkapa tietokilpailuja. Myöskin aivan alusta asti on ollut olemassa KOK, eli Kansainvälinen Olympiakomitea, joka perustettiin huolehtimaan moninaisista asioista olympialiikkeeseen liittyen. Sen tehtäviä ovat muun muassa urheilun etiikan ja reilun pelin edistäminen, urheilun ja kulttuurin yhteistyön tukeminen, urheilijoiden terveyden suojeleminen ja olympiaperinnön kaikenlainen edistäminen ja tukeminen. Nykyään KOK:n päämaja sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä, ja sen tämänhetkinen puheenjohtaja on Thomas Bach. Vuodesta 1907 myös Suomella on ollut oma järjestönsä, joka vastaa Suomen suhteista olympiaurheiluun, nimittäin Suomen Olympiakomitea. Tarkastellaanpa hieman tämän järjestön historiaa ja nykyaikaa.

Suomen Olympiakomitea, sen historia ja nykyhetki

Suomen Olympiakomitea, joka on rekisteröity yhdistys, perustettiin 2.12.1907. Se on siis tasan 10 vuotta ja 4 päivää vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Samana vuonna 1907 se hyväksyttiin myös Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi Haagissa, Hollannissa, joten se on siis ollut hyvin varhaisesta vaiheesta osa kansainvälistä olympiatoimintaa. Suomen Olympiakomitealla on ollut alusta asti selkeät päämäärät: suomalaisten huippu-urheilijoiden menestyminen ja työn tekeminen sen eteen, että yleensäkin suomalaiset harrastaisivat liikkumista enemmän. Ensimmäinen Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja oli vuoteen 1919 asti Reinhold Felix von Willebrand, ja häntä seurasivat toimessa Ernst Krogius ja Kustaa Levälahti. Vuosina 1937-1946 puheenjohtajana toimi Urho Kekkonen, tuleva presidenttimme, ja itsekin urheilumiehiä. Tuoreimpina puheenjohtajina muistamme Jukka Uunilan, Carl-Olaf Homénin, Tapani Ilkan, Roger Talermon, Risto Niemisen, ja tämänhetkisen puheenjohtajan eli Timo Ritakallion, joka on vastannut tästä tehtävästä vuodesta 2016 alkaen.

Suomen olympiakomitea

Yleensä lajiliitoilla on myös edustajansa Suomen Olympiakomiteassa, ja sillä onkin 86 jäsenjärjestöä. Varapuheenjohtajina toimivat nykyisin Suomen Taitoluisteluliiton Susanna Rahkamo, ja Suomen painiliiton Jukka Rauhala, jotka molemmat ovat olleet toimissaan vuodesta 2012 lähtien. Jäsenistössä on edustettuna myös sellaiset liitot kuin Suomen Latu, Suomen Voimisteluliitto, Suomen Koripalloliitto, ja Suomen Jääkiekkoliitto, joka on iloksemme saanut menestystä maailmanlaajuisesti sekä olympia- että maailmanmestaruusjäillä. Lisäksi yksittäisinä urheilujäseninä ovat tällä hetkellä Olli-Pekka Karjalainen ja Sari Multala. Kansainvälisessä olympiakomiteassa toimivat Suomesta Sari Essayah ja Emma Terho.

.Nykyisin suunnitelmissa on edelleenkin huippu-urheilun kehittäminen ja yleensäkin liikuntakulttuurin vahvistaminen koko suomalaisessa yhteiskunnassa; periaatteena on se, että koko väestön liikunnallisuutta pyritään edistämään. Kaiken toiminnan lähtökohtana on ihmisten hyvinvointi ihan arjessa: mitä se on lasten liikuntaharrastusten, aikuisten liikunnan ja myös urheilijan, joka tähtää tosissaan suuriin kisoihin, näkökulmasta. Jokaisella huippu-urheilijalla tulee Suomen Olympiakomitean mukaan olla kansainvälisen vertailun kestävä valmentautumis- ja toimintaympäristö. Kaikessa tässä Olympiakomitea sitoutuu vastuullisuuteen, jotta liikuntakulttuuri olisi yhdenvertainen, monikulttuurinen, ja myös eettisesti kestävällä pohjalla. Huippu-urheilun kansainvälinen menestys on totta kai tähtäimessä, ja siinä auttavat urheilijalähtöinen toimintatapa, jossa kaikki ratkaisut perustuvat urheilijoiden tarpeisiin, ja heidän kehittymisensä taataan parhaan mahdollisen valmennuksen avulla. Voimme siis olla huoleti urheilumenestyksemme kannalta, Suomen Olympiakomitea tekee kaikkensa suomalaisen urheilun puolesta. Seuraavissa kesäolympialaisissa vuonna 2020 punnitaankin sitten kaikki se mitä urheilijat ovat joukkueena ja yksilöinä saaneet aikaan siihen mennessä. Nähdään siis Tokiossa – joko paikan päällä tai televisioruutujen välityksellä