Monipuolista liikuntaa pidetään terveellisen elämän pohjana ja pitkän eliniän avaimena. Se on hyödyksi ihmiskeholle monella tavalla fyysisesti kuten lihasmassan kasvuna, verenpaineen alenemisena, tehokkaana rasvan polttajana, kuona-aineiden poistajana ja suoristuskyvyn parantajana.

Säännöllisesti liikkuvalla ihmisellä muun muassa hapenottokyky kehittyy ja esimerkiksi pitkät kävelymatkat tai portaiden nousu sujuu vaivattomammin. Kuinka sitten liikunta vaikuttaa henkiseen terveyteen varsinkin nuorilla todella paljon, monet tutkimukset ovat osoittaneen säännöllisesti liikkuvien lasten olevan tarkkaavaisempia.Liikunnalla on paljon vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, kuten sosiaalisten suhteiden edistys. Liikunnasta saadut endorfiinit vähentävät ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja stressiä. Tutkimusten mukaan liikkuvilla nuorilla on puoli numeroa paremmat arvosanat ja he jaksavat kouluttautua pidempään. Nykyään harrastusmahdollisuuksia on lukemattomia ja nuorta kannattaa ehdottomasti kannustaa monipuoliseen liikuntaan nuoresta asti. Harrastukset ovat oikea paikka kuluttaa ylimääräistä energiaa ja muita tunteita, kuten ahdistusta tai koulustressiä.

Psyykkinen hyvinvointi

Liikunta edistää nuoren psyykkista hyvinvointia todella runsaasti ja se varmasti näkyy myös koulumenestyksessä. Oppimisesta tulee liikunnan myötä tutkitusti helpompaa ja vaivattomampaa. Tunteiden ilmaisu on myös helpompaa hyvin liikkuvalle nuorelle ja heillä on myönteisempi minäkuva ja parempi itsetunto kuin vähemmän liikkuvilla nuorilla. Liikunta edistää myös unenlaatua huomattavasti parempaan suuntaan, joka taas näkyy keskittymiskyvyn paranemisena esimerkiksi oppitunnilla. Liikunta on luonnollinen keino kohentaa unen kestoa ja laatua. On hyvä muistaa, että raskas liikkuminen on hyvä ajoittaa kuitenkin niin että palautumiselle ja rauhoittumiselle ennen nukkumista jää myös aikaa. Suositeltu lepoaika ennen nukkumista on noin kolmesta neljään tuntiin ja liikunnan tulisi aina kestää vähintään yhden tunnin. Liikkuminen edistää oppimista koulussa monella muullakin tavalla kuten esimerkiksi muistin paranemisella, tarkkaavaisuuskyvyn nousulla, keskittymiskyvyn nousulla, eri aistitoimintojen kehittymisellä. Myös nuoren hahmottamiskyky kehittyy ja on tutkittu että liikkuvalla nuorella saattaa olla myös paremmat kielelliset ja matemaattiset taidot. Koululiikunta on Suomessa peruskouluissa pääasiallisesti hyvällä tasolla ja erilaisiin liikkumismuotoihin on monia mahdollisuuksia. Sen tarkoituksena on edistää nuoren fyysistä kuntoa, tutustuttaa nuori erilaisiin liikuntalajeihin joista voi tulevaisuudessa saada mieluisia harrastuksia. Liikunta edistää myös lasta oppimaan niin sanottuja ¨pelisääntöjä¨ esimerkiksi joukkoepelien kautta joissa yleensä myös toisen henkilön kunnioitus ynnä muut sosiaaliset asiat voivat parantua.

Psyykkinen hyvinvointi

Runsaalla välituntiliikunnalla myös nuoremmilla, esikouluikäisillä lapsilla on todettu olevan yhteys esimerkiksi nopeampaan lukutaidon kehitykseen ja vapaa-ajan harrastuksilla parempiin matemaattisiin taitoihin. Liikkuminen onkin hyvä aloittaa mahdollisimman varhain tietysti hyvän maun rajoja noudattaen. Lasten liikunnalla pyritään kehittämään lasten fyysis-motorisia taitoja. Lapsi oppii nuorena liikkuessaan tunnistamaan kehon osat paremmin ja niiden perusliikkeet ja toimimaan yhdessä, luottamaan, auttamaan ja pitämään omat puolensa. Vielä nuoremmilla liikunta auttaa ja kehittää muun muassa tasapainotaitoja, vuorovaikutustaitoja kuten toisten ihmisten huomiointi, fyysistä voimaa kuten kestävyyttä, reaktiokykyä ja nopeutta. Myös perusliikkumistaidot kehittyvät kuten kieriminen, kävely, juoksu ja pyöriminen.Lapselle hyviä liikkumismuotoja on monia kuten: luontoon liittyvät retket vaikkapa metsässä, urheilukentällä tehtävät lajit, tanssi satujumppa tai muu, telineliikunta ja jumpparadat, luistelu ja hiihto. Liikunnan kautta voidaan soveltaa opetukseen myös vaikkapa matemaattisia tai kielellisiä taitoja. Iloisten ja onnistuneiden liikunta kokemuksien kautta lapsen on helppo kasvaessaan suunnata jopa elinikäiseen mieluisaan harrastukseen. Tietysti joku pitää luistelusta ja joku jalkapallosta mutta liikkumismahdollisuuksia tulisikin antaa kokeilla erilaisissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten kuten eri ikäluokkien kanssa. Myönteisen kuvan luominen liikunnasta helpottaa nuoren suhtautumista liikkumiseen myöhemmällä iällä. Oikealla määrällä liikuntaa voidaan siis vaikuttaa lasten koulumenestykseen positiivisella tavalla .