Urheilumaailmassa ei ole kovin montaa kiveen hakattua asiaa, mutta eräästä asiasta harva suomalainen on eri mieltä: jääkiekko on Suomen kansallislaji. Liioittelua, saatat sanoa. Tutkimukset kuitenkin kertovat, että on vain kaksi maata maailmassa, joissa jääkiekko on kaikkein suosituin urheilulaji, ja nämä maat ovat Kanada ja Suomi. Erityisesti viime vuosien kansainvälisen menestyksen jälkimainingeissa tuntuu, että Suomi ja suomalaiset rakastavat entistä enemmän tätä lajia. Lähdetäänpä valottamaan hieman, kuinka tämä talvinen laji oikein tuli Suomeen, mitä sille tällä hetkellä kuuluu, ja mitkä kenties ovat tulevaisuudennäkymät.

Jääkiekon historia Suomessa

Ensimmäisen kerran Suomessa pelattiin jääkiekkoa 1890-luvulla, Helsingissä Pohjoissataman luistinradalla. Silloinen peli oli kylläkin oikeastaan vielä sekoitus jääpalloa ja jääkiekkoa. Kiinnostus peliin hiipui ensimmäisen talven jälkeen, mutta vuonna 1927 Tampereella alettiin taas pelata, kun Yrjö Salminen toi Tampereen Pyrinnön luistinradalle Pyhäjärvelle oikeita, Englannista tuotuja jääkiekkomailoja ja kiekkoja. Tammikuussa 1928 järjestettiin ensimmäinen ottelu Tampereen Pyrinnön ja Tampereen Palloilijoiden kesken, ja jo seuraavassa kuussa Suomi hyväksyttiin kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi. Suomalaiset pelaajat olivat aika pitkään riippuvaisia ulkoradoista, kunnes vuonna 1956 avattiin Suomen ensimmäinen tekojäärata, missä muualla kuin Tampereella. Suomessa on pelattu alusta alkaen jääkiekkoa myös Suomen mestaruudesta, ja miesten pääsarjan nimenä oli SM-sarja vuosina 1928-1975. Vuonna 1975 pääsarjan nimi vaihdettiin SM-liigaksi, ja tämän liigauudistuksen myötä mestaruus alettiin ratkoa pudotuspeleillä.

Kansainvälinen menestys

Suomessa perustettiin Suomen Jääkiekkoliitto vuonna 1929, vuosi sen jälkeen, kun kansainvälinen jääkiekkoliitto oli hyväksynyt Suomen jäsenekseen. Tuohon mennessä oli jo käyty yksi maaottelu, tosin ei maajoukkuetta vastaan, vaan erästä ruotsalaista seurajoukkuetta vastaan, ja sen Suomi hävisi 1-8. Tällaisella hieman huonolla menestyksellä jatkettiin aika kauan, kunnes ensimmäinen maaotteluvoitto saatiin vuonna 1937 Viroa vastaan maalein 2-1. Historiallinen oli myös ottelu Tšekkoslovakiaa vastaan helmikuussa 1948, sillä siinä Suomi käytti ensimmäistä kertaa pelipaitaa, jossa komeili leijonatunnus.

1960-luvulla Suomelle alkoi tulla vihdoin voittoja jääkiekon suurmaista, sillä Suomi voitti Kanadan selvästi luvuin 8-2, Yhdysvallat 11-3, ja Tšekkoslovakian, jota pidettiin lähes voittamattomana, 3-1. Ensimmäinen jäähalli Suomessa rakennettiin Tampereelle vuonna 1965, ja samana vuonna järjestettiinkin ensimmäiset MM-kotikisat. Vuonna 1971 koettiin jättiyllätys, kun Suomi voitti Izvestija-turnauksessa ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton maajoukkueen. Kuitenkin hieman vaihtelevissa tuulissa mentiin 1970- ja 1980 -luvut läpi, välillä Suomi oli jo mitalin syrjässä kiinni, mutta toisin aina kävi. Kunnes sitten 1988 Calgaryn olympialaisissa Suomi saavutti päävalmentaja Pentti Matikaisen luotsaamana ensimmäisen arvokisamitalinsa, hopean. Ja parempaa oli tiedossa. Vuonna 1995 mitalin väri kirkastui kertoheitolla kullaksi, kun Suomi voitti vihdoinkin ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa. Tämä kultajuhla saatiin aikaan vieläpä Suomen rakkaan arkkivihollisen Ruotsin kotikisoissa Tukholmassa Globen-hallissa, lyömällä Tre Kronor selvästi 4-1. Suomalaiset saivat maailmanmestaruuden 56 vuoden odotuksen jälkeen, eikä riemulla ollut rajoja. Suomen maajoukkue sai suorastaan kuninkaallisen vastaanoton kotona, ja tuolloin sai myös alkunsa sanonta “torilla tavataan”, Helsingin Kauppatorilla vietetyn juhlinnan ansiosta. Suomen Leijonat ovat ratkaisevan vuoden 1995 jälkeen olleet kiistattomasti kansainvälisen jääkiekon huipulla, ja todisteena ovat paitsi useat arvokisamitalit, myös vuonna 2011 ja 2019 saavutetut maailmanmestaruuskultamitalit. Ja naisten jääkiekkomaajoukkue on pelannut myöskin kunniakkaasti, saavuttaen tänä vuonna 2019 upeasti MM-hopeaa.

Miten jatkossa?

Tulevaisuus näyttää hyvältä suomalaisen jääkiekon suhteen, sillä innokkaita pelaajia kasvaa joka vuosi uuden ikäluokan verran. Jääkiekkoharrastuksen aloittamiseen ei maassamme ole mikään suuri kynnys, sillä jääkiekkoseuroja löytyy paljon, mutta toki harrastus vaatii nuoren jääkiekkoilijanalun vanhemmilta melkoisen paljon sekä rahallisesti että käytännössä, esimerkiksi kyyditsemistä melkein mihin vuorokauden aikaan tahansa harjoituksiin. Seurat onneksi tukevat perheitä, joilla ei olisi muuten jääkiekkoharrastuksen vaatimia rahamääriä. Suomessa junioritoiminta on vuosien varrella toki tuottanut tulosta, sillä myös alle 18-vuotiaiden maajoukkue on menestynyt viime vuosina kansainvälisellä tasolla mukavasti. Saamme siis nauttia Suomen hyvistä peleistä vielä tulevaisuudessakin!