Kun yritysidea on hioutunut ja sen toimiala sekä idea on hahmoteltu selkeäksi kuvattavaksi ideaksi, on aika siirtyä yrityksen strategisten asioiden pohtimiseen ja liiketoimintasuunnitelmaan. Ensimmäinen askel tähän on mission määrittely.

Missio tarkoittaa siis toiminta ajatusta. Miksi yritys perustetaan ja on olemassa oleva. Missä liiketoiminta kentässä se liikkuu ja mitkä ovat sen keskeiset asiat ja perusteet. Missio on aina toimintaa. Eli sananakin toimintasuunnitelma viittaa tekemiseen, toteuttamiseen. Se tulee siis kertoa, mihin suuntaan liikeidea vie ja mikä on sen polku. Missio voi olla selkeä ja yksinkertainen, mutta se ei saisi olla kuitenkaan liian ehdoton ja rajoittava. Sen tulee myötäillä ja tukea asiakkaiden tarpeita. Missio yrityksen perustamisvaiheessa määriteltynä tulisi olla se ohjaava voima, mikä vie yritystä eteenpäin. Sen vaihtaminen heti alkuun tekee usein liiketoiminnasta täysin erilaista kuin oli aikomus, joten siitä kiinni pitäminen usein luo punaisen langan yrityksen ympärille. Pohdi siis tarkkaan ja hartaasti missiota. Miten ja mikä se on ja tutki ja anna sille aikaa.

Liikeidea

Liike idea on yksinkertaisesti paloiteltuna palasina yrityksen toiminnan auki kirjoittamista. Miten yritys pyrkii tekemään liiketoimintaansa. Mitä yksityiskohtaisemmaksi sen saa, sitä helpompi se on esimerkiksi esitellä rahoittajille tai yhteistyökumppaneille. Liike ideassa tulisi ensin pohtia. Mikä on myytävä asia, mitä yritys kauppaa. Ja sitten, mihin tarpeeseen tuote tai palvelu on tarkoitettu. Mikä kuluttajien tarve tyydytetään tällä asialla? Onko tuo tarve jokin kuluttajan ongelma, vai onko se tiedostettu tarve vai jopa tiedostamaton tarve. Ja sen jälkeen myös se, mikä on yrityksen valttikortti aiemmin tapahtuviin saman alan palveluihin tai tuotteisiin. Miksi tämä on jollakin tavalla parempi vaihtoehto? Esimerkiksi: Yritys haluaa myydä ruokakonseptia, jonka tarkoitus on tuoda kuluttajien tietouteen lähiruuan merkitys ilmastonmuutoksessa illallisen muodossa. Mitä yritys siis myy: Se myy tietoa ja elämysruokailua. Mihin tarpeeseen tämä on luotu: Kuluttajien tiedonhaluun ja elämyksien ja virikkeellisen elämän tueksi. Mikä tarve tällä tyydytetään? Sillä tyydytetään kuluttajien tiedostettu tarve vaikuttaa ja olla vastuullinen kuluttaja ja sillä tyydytetään kuluttajien tiedostamaton tarve, joka on huoli ja pelko ilmastonmuutoksesta ja tietämättömyys siitä, miten itse pystyy asiaan vaikuttaa. Ja miten se on parempi idea kuin aikaisemmat tai vastaavat alalla? Siksi, koska vastaavaa konseptia ei ole tällaisenaan luotu ja se on matalan kynnyksen paikka tutustua lähiruokaan. Ja palvelu toimii hyödyksi ympäristölle sekä korostaa lähituottajien asemaa. Kaiken tämän jälkeen on hyvä pohtia vielä sitä, onko tarjoamasi yritysidea oikeassa elämänkaaressaan ja missä kohtaa se on. Esimerkki yrityksen elinkaaresta ja markkinoille tulosta voidaan päätellä seuraavaa: Palvelulla on jonkin verran kysyntää, mutta tulevaisuudessa kysyntä kasvaa enemmän, sillä lähiruokaan panostaminen on vasta aluillaan ja vain tietty asiakaspiiri, johon kuuluvat valveutuneet nuoret aikuiset, ovat tällä hetkellä potentiaalista asiakasryhmää. Tämä kertoo siis siitä, että kysyntä on pientä.

Asiakassegmentointi

Se kenelle yritys myy täytyy avata omana lukunaan, jotta potentiaalinen asiakasryhmä osataan tunnistaa tarkemmin. Kohderyhmä määrittelyyn täytyy antaa aikaa, sillä se määrittelee yrityksen alussa lähes kaikki markkinointi ponnistelut. Yritystä, jonka asiakkaita ovat kaikki, ei ole järkevää markkinoida tai perustaa sellaisenaan, vaan tarkka asiakasryhmä pitää osata erotella joukosta. Tämä ei toki missään nimessä poista sitä faktaa, että asiakkaiksi voi tulla kuka vaan. Ilman asiakassegmentointia, on yrityksen perustamisen edellytykset vaikeita hahmottaa ja niin strategiset liiketuotot kuin asiakasvirrat vaikea laskea ja määrittää.

Asiakassegmentointi